ja miten sitä voisi vielä käyttää?
Vaatteen korjaaminen pidentää sen käyttöikää ja säästää ympäristöä. Se on yleensä rentouttavaa ja antoisaa. Olen itse jo monesta ei niin priima vaatteesta saanut korjauksella tai ehostuksella oikean lempivaatteen.
Mutta aina ei ole järkevää parsia tai paikkailla loputtomiin. Milloin on aika päästää irti – ja miten vanha kangas voi silti mahdollisesti jatkaa uutta elämää?
Milloin vaate on tullut tiensä päähän?
1. Kangas on ohentunut kauttaaltaan tai sen verran laajasti, että korjaaminen tuntuisi turhan isolta projektilta. Tämä riippuu siis ihan sinun näkökulmasta. Toinen antautuu jo kämmenenkokoisella ohuen kohdan osalta ja toinen yhdistää kaksi puolikasta paitaa yhteen.
Vinkkini on, että pidät kankaan valoa vasten ja tunnustelet sitä käsissä. Näyttääkö kangas joissain kohdissa tosi ohuelta? Tuntuuko, että kangas on omituisen epätasainen tai jopa hieman rasvaiselt tai tahmealta? Ja miltä sinusta tuntuu: otatko haasteen vastaan vai turhauttaako jo pelkkä ajatus?
Jos t-paita repeää jo vähän siitä vetäessä, kangas ei enää kestä käyttöä. Kuitu on haurastunut. Villa, pellava ja elastaani esimerkiksi voivat menettää joustavuutensa vuosien käytössä. Puuvilla, kuten monet muutkin, helposti ohenee monen pesun ja hien myötä. Muoto ei palaudu yleensä enää. Venyneet resorit ja kupruilevat neuleet voivat joskus pelastua vaihtamalla resorin tai kuminauhan, mutta jos koko vaate on menettänyt ryhtinsä, se on vaikeampaa.
2. Kun tahroja ei saa enää pelastettua. Useimmat tahrat voi piilottaa esimerkiksi silityskalvokuvalla, kirjonnalla tai applikaatiolla. Jos tahra on iso, siinä saisi jo päällystää tai korvata ison osan vaatteesta. Tämä toki sopii joihinkin vaatteisiin hyvin, kuten vaikka polvialueen kankaan korvaaminen toisella, mutta koko t-paidan etuosan vaihtamisessa voisi jo miettiä onko siinä enää järkeä. Ei yleensä ainakaan, jos siihen tarpeeseen pitää ostaa ihan uutta kangasta. Toki kaksi vanhaa paitaa taas voisi olla hauskaa yhdistää yhdeksi.
Jos tahran haluaisi peittää esimerkiksi kirjonnalla tai toisen kangaskappaleen päälle ompelemalla, pitää myös ottaa huomioon, että joustava vaate pysyykin joustavana. Siksi esimerkiksi tahraisen joustavan resorin peittäminen joustavan pitsin ipalalla onnistuu vielä yleensä ainakin osittain, mutta jos sen täyttää kirjonnalla, se voi menettää joustavuutensa eikä mene enää pään yli (ainakin jos kuviossa ei ole riittävästi tyhjää tilaa, että se voi venyö, kun sitä vedetään käden tai pään yli). Toki yleisesti ottaen resorin vaihto ei ole kovin monimutkainen.
3. Liian monta korjausta.
Jos vaatteesta on tullut tilkkutäkki, eikä se tunnu enää käyttökelpoiselta, voi olla mietinnän paikka olisiko aika luovuttaa. Lian monet korjaukset voivat tehdä vaatteesta joustamattoman ja jäykän.
Toisaalta lempipaita, jota on korjattu jo monta kertaa, voi tulla juuri siitä syystä niin rakkaaksi, että siinä näkee aina uudestaan vaivaa.
Aina sillä ei ehkä ole enää järkeä, kuten joidenkin mielestä tässä minun vanhassa collegepaidassa, mutta kun kerran on aloittanut, siinä ei hevillä päästä irti. Mielenkiinnolla odotan millainen tästä vielä tulee. Suoraan taideteos.
4. Jos korjaaminen aiheuttaa stressiä. Jos korjauspino ahdistaa eikä aikaa löydy, voi olla parempi luovuttaa. Luonnon pelastaminen ja lempivaatteen käyttäminen pidempään ei silti saa stressata. Eiköhän niitä stressintekijöitä ole muutenkin riittävästi. Toki jos tilaa löytyy, voit perustaa korjauspinon ja palata asiaan, kun intoa riittää taas.
5. Vaatteeseen liittyy epämiellyttäviä tunteita.
Jos huomaat, että laitat vaatteen aina uudestaan takaisin kaappiin etkä oikeasti halua pukea vaatetta yllesi, se voi löytää paremman kodin toiselta. Joskus muokkaus (esim. värjääminen tai yksityiskohdan lisääminen) voi kuitenkin tehdä vaatteesta uuden suosikin.
6. Jos vaatteeseen on pinttynyt haju
Joskus vaatteeseen jää haju, jota ei saa pois millään. Näitä voisi olla esimerkiksi lähtemätön hikihaju, savu tai kemikaali.tai vaikka varastoimisesta jäänyt tunkkainen haju. Usein hajun syynä on myös kuituun pinttynyt bakteerikasvusto tai materiaalin ominaisuus, joka imee hajuja itseensä.
👉 Milloin ei kannata enää korjata: jos vaate tuoksahtaa epämiellyttävältä useamman pesun jälkeen, se on todennäköisesti tullut tiensä päähän.
👉 Jos haluat kuitenkin yrittää pelastaa: Katso vaikka Marttojen sivuilta hyvät vinkit. (Martat/hajunpoisto) – sieltä löytyy käytännön ohjeita hajujen poistoon (esim. etikalla, soodalla, auringossa tuulettamisella). Joissain tapauksissa ammattilaispesula voi pelastaa arvokkaan vaatteen erikoiskäsittelyllä.
Miten vaatteen voi hyötykäyttää?
Jos mikään keino ei ole hyvä, silloin kannattaa harkita materiaalin hyötykäyttöä muussa muodossa – esimerkiksi siivousrätteinä tai käsityömateriaalina materiaalista riippuen.
1. Materiaalit ja mikromuovit; mitä pitää ottaa huomioon?
Pikamuoti ja keinokuidut voivat vapauttaa pesussa mikromuovia vesistöihin, erityisesti fleece. Pesulappu on avain. “Puuvillavaate” voi sisältää yllättävän paljon polyesteriä tai elastaania. Luonnonkuidut (puuvilla, pellava, villa, silkki) sopivat paremmin kierrätykseen ja jopa kompostiin, mutta sekoitteet eivät.
Mieti siis kankaan käyttötarkoitus. Fleeceä ja muita mikromuovia päästäviä vaatteita voi käyttää vielä mökkivaatteina, jos tarpeen mutta luontoon niitä ei kannata päästää usein pestävänä siivousrättinä tai puutarhassa.
2. Miten vanhan vaatteen voi hyödyntää?
Siivousrätteinä: vanhat lakanat ja varsinkin puuvillaiset t-paidat ovat loistavia arjen apureita.
Täytteenä: rikkinäiset tekstiilit käyvät tyynyjen, istuintyynyjen tai lemmikinpedin täytteeksi, jos niitä on paljon. Tai tee lempipaidastasi pieni pehmolelu!
Uuden käsityöprojektin materiaalina: muuta vaikka farkkutilkkuja kasseiksi, säilytyspusseiksi tai tilkkutöiksi.
Ota osat talteen: napit, vetoketjut, nyörit ja somisteet voi irrottaa uusiokäyttöön.
Luonnonkuidut puutarhaan: puuvilla ja pellava voi päätyä kompostiin tai katteeksi.
Tässä vielä pieni idea: miten jos niitä nappeja kertyisi sen verran, että niilläkin saisi jonkun tahran pois näkyvistä? Saman voit tehdä vaikka naruilla, paljeteilla tai muilla rikkinäisestä vaatteesta irrotetulla.
5. Kierrätys ja lahjoitus
Tekstiilikierrätys: lähes kaikissa kunnissa ja monilla kaupoilla on tekstiilinkeräyspisteitä. Lahjoitus: ehjät, mutta itselle turhat vaatteet ilahduttavat kirppiksellä tai hyväntekeväisyydessä. Viethän lahjoituspisteelle vain sellaiset vaatteet, joita voisit antaa myös ystävälle lahjaksi. Huonokuntoisia vaatteita sinne viedään jo ihan riittävästi.
Lopuksi
Vaatteen arvo ei pääty siihen, ettei sitä voi enää käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Pienellä luovuudella siitä voi tulla uusi suosikki, käsityömateriaali tai hyötyesine. Ja joskus tärkeintä on päästää irti ja antaa materiaalin jatkaa matkaansa uudessa muodossa.
Se, onko korjaamisessa enää järkeä, riippuu siis monesta tekijästä.
Ps: muistathan, että minulla on myös uutiskirje, jossa saat vinkkejä ja inspiraatiota vaatteiden korjaamisesta ja ehostamisesta noin kerran viikkoon. Tästä linkin takaa voit lukea maistiaisia siitä ja liittyä mukaan. Ihania tarinoita ja vinkkejä suoraan sähköpostiisi:
Suvin vaatekorjaamo 
Jätä kommentti